Pianonvirittäjä Harri Tuovinen toimii pääkaupunkiseudulla tarjoten asiakkailleen laadukasta pianojen, flyygeleiden ja muiden kosketinsoittimien viritystä ja huoltoa. Pianonvirittäjän pyrkimyksenä on pitää soittimet hyvässä kunnossa, joka antaa musiikin ammattilaisille ja harrastelijoille hyvät ja motivoivat olosuhteet harjoitteluun ja esiintymisiin.
Standardivire on 440Hz, mutta esimerkiksi klassisessa musiikissa 442Hz:ä on yleinen viretaso muiden soittimien vireominaisuuksien takia. Viritys tehdään asiakkaan toiveiden ja mieltymysten mukaisesti.

Piano viritetään tasavireisen viritysjärjestelmän mukaan niin, että ensin otetaan ääniraudasta tai viritysmittarista yksiviivainen a-sävel (440-442Hz) ja viritetään se paikoilleen. Sen mukaan tehdään temperointi/jako pianon keskialueelle. Tasavireinen temperointi on pianonvirityksen sydän. Temperoinnissa jaetaan oktaavi kahteentoista suhteellisesti täsmälleen yhtä suureen puolisävelaskeleeseen kuuntelemalla intervallien osasävelpriimien huojuntoja. Temperoinnin tekemiseen on useita erilaisia matemaattisia jakokaavoja, mutta tasavireisessä viritysjärjestelmässä lopputulos on kaikissa sama. Kun temperointi on tehty, edetään pianon keskialueelta laidoille temperointia noudattaen ja intervallien suhteita kuunnellen. Näin virityksestä saadaan tasainen ja hyvä. Ottaen huomioon seuraavat seikat: Pianon rakenteelliset ominaisuudet. Viritystilan akustiikka. Piano on oikeassa viritystasossa ennen viritystä.

VIRITYSTASON NOSTO
Usein pianon vire on laskenut niin paljon, että ennen varsinaista viritystä joudutaan tekemään tason nosto, eli nostetaan kielten jännite oikeaan viritystasoon. Toki myös välillä joudutaan tasoa laskemaankin, jos suhteellinen ilmankosteus on suuri. Pitkän talven syystä on kuitenkin yleisempää Suomessa, että pianot ovat alavireisiä. Talvella suhteellinen ilmankosteus on pieni ja kesällä suuri.

Pianossa on kieliä noin 230. Pianon kielten kokonaisjännite on noin 15 000-20 000 kiloa. Parinkin hertsin alavireisyys tarkoittaa jännityksen muutoksessa useita satoja kiloja, eikä piano voi millään pysyä vireessä ilman tason nostoa. Usein riittää yksi tason nosto, joskus joudutaan tekemään kaksi, tai jopa useampia nostoja jännitteen pysymiseksi. Tason noston jälkeen voidaan tehdä varsinainen pianonviritys.

Tämän vuoksi piano olisi hyvä virityttää vähintään kerran vuodessa. Suhteellisen ilmankosteuden muutokset ovat täällä Suomessa niin isot, että myös vire muuttuu ja elää, koska onhan piano suurimmaksi osaksi puuta, joka reagoi suhteellisen ilmankosteuden vaihteluihin. Pianon kielet taas reagoivat lämpölaajenemiseen. Uudet pianot tulisi virityttää useammin niiden kielten venymisen takia.

Pianonvirittäjä · Harri Tuovinen · Puh. 040-8338498 · harri.tuovinen@pianowire.fi